Kullan puhtaus vaikuttaa suoraan sen hintaan: mitä korkeampi kultapitoisuus, sitä arvokkaampi esine on raaka-aineen osalta. Kultapitoisuus ilmaistaan leimalla, kuten 585 tai 750, joka kertoo, kuinka monta osaa tuhannesta on puhdasta kultaa. Alla käymme läpi kaikki oleelliset kysymykset kultapitoisuuden ja hinnan välisestä suhteesta.
Mitä kultapitoisuuden luvut 585, 750 ja 999 tarkoittavat?
Kultapitoisuuden luvut kertovat, kuinka monta osaa tuhannesta on puhdasta kultaa. Luku 585 tarkoittaa, että esineessä on 58,5 % kultaa, 750 tarkoittaa 75 % kultaa ja 999 tarkoittaa lähes puhdasta kultaa, eli 99,9-prosenttista kultaa. Nämä leimat löytyvät yleensä korun tai esineen sisäpinnalta.
Käytännössä luvut vastaavat tuttuja karaattimerkintöjä. Leimat ja niiden karaattivastaavuudet ovat:
- 375 eli 9 karaattia: 37,5 % kultaa, yleinen Britanniassa ja Pohjoismaissa
- 585 eli 14 karaattia: 58,5 % kultaa, erittäin yleinen Suomessa ja Euroopassa
- 750 eli 18 karaattia: 75 % kultaa, arvostettu laadun ja kestävyyden yhdistelmä
- 916 eli 22 karaattia: 91,6 % kultaa, käytetään usein sijoituskoruissa ja perinnekoruissa
- 999 eli 24 karaattia: lähes täysin puhdas kulta, tyypillinen sijoitusharkoissa ja kolikoissa
Loput prosenttiosuudet koostuvat seosaineista, kuten hopeasta, kuparista tai palladiumista. Seosaineet parantavat kullan kestävyyttä ja kovuutta, sillä puhdas kulta on pehmeää ja kuluu helposti arkikäytössä. Tämän vuoksi korkeimman pitoisuuden kultaesineet ovat usein sijoitustuotteita, eivät päivittäin käytettäviä koruja.
Miten kultapitoisuus vaikuttaa kullan grammahinaan?
Kultapitoisuus vaikuttaa grammahinaan suoraan suhteessa puhtaan kullan osuuteen: 18-karaattinen kulta sisältää 75 % puhdasta kultaa, joten sen grammahinta on 75 % puhtaan kullan päivänhinnasta. Vastaavasti 14-karaattinen kulta sisältää 58,5 % kultaa, joten sen grammahinta on matalampi samalla painolla mitattuna.
Kullan maailmanmarkkinahinta noteerataan aina puhtaan, 24-karaattisen kullan mukaan. Kun tämä hinta tiedetään, voidaan laskea minkä tahansa kultapitoisuuden teoreettinen arvo kertomalla päivänhinta pitoisuuskertoimella. Esimerkiksi jos puhtaan kullan grammahinta on tietyllä hetkellä 80 euroa, on 18-karaattisen kullan teoreettinen grammahinta noin 60 euroa ja 14-karaattisen noin 47 euroa.
Käytännön myyntitilanteessa ostohinta ei kuitenkaan aina vastaa täsmälleen teoreettista arvoa. Ostajan kate, esineen kunto ja mahdolliset jalokivet vaikuttavat lopulliseen tarjoukseen. Luotettava kultaostaja laskee hinnan läpinäkyvästi päivän markkinahinnan ja mitatun pitoisuuden pohjalta.
Miksi 18 karaatin kulta on arvokkaampi kuin 14 karaatin kulta?
18 karaatin kulta on arvokkaampi kuin 14 karaatin kulta, koska se sisältää enemmän puhdasta kultaa: 75 % verrattuna 58,5 prosenttiin. Koska puhdas kulta on se osa, jolla on raaka-ainearvo, korkeampi pitoisuus tarkoittaa suoraan korkeampaa arvoa samalla painolla mitattuna.
Ero näkyy selvästi, kun verrataan kahta samanpainoista korua. Jos molemmat painavat 10 grammaa, 18-karaattinen koru sisältää 7,5 grammaa puhdasta kultaa ja 14-karaattinen 5,85 grammaa. Puhtaan kullan määrässä on siis yli 1,5 gramman ero, mikä heijastuu suoraan esineen arvoon.
On kuitenkin tärkeää huomata, että korkeampi kultapitoisuus ei automaattisesti tee esineestä parempaa kaikkiin käyttötarkoituksiin. 14-karaattinen kulta on kovempaa ja kestävämpää kuin 18-karaattinen, koska siinä on enemmän kovuutta lisääviä seosaineita. Tästä syystä esimerkiksi sormukset, joita käytetään päivittäin, valmistetaan usein 14-karaattisesta kullasta. Arvon ja kestävyyden välillä on siis tietoinen tasapaino.
Miten kullan puhtaus tarkistetaan luotettavasti?
Kullan puhtaus tarkistetaan luotettavimmin röntgenfluoresenssiin perustuvalla XRF-mittauksella tai happotestillä. XRF-laite analysoi esineen metallipitoisuuden noninvasiivisesti muutamassa sekunnissa ilman, että esine vaurioituu. Tämä on nykypäivän standardi ammattimaisessa kultaostossa.
Pelkkä leiman lukeminen ei aina riitä luotettavaan tarkistukseen. Leima kertoo valmistajan ilmoittaman pitoisuuden, mutta se ei kerro, onko esine aito vai esimerkiksi kultapinnoitettu. Kultapinnoitteessa ohut kultakerros peittää halvemman metallin alleen, eikä leimaa välttämättä ole lainkaan tai se voi olla harhaanjohtava.
Kotikäyttöön on saatavilla happotestisarjoja, joilla pitoisuutta voidaan arvioida naarmuttamalla esinettä koekiveen ja lisäämällä happoa. Tulos on kuitenkin suuntaa-antava eikä yhtä tarkka kuin ammattilaisten käyttämä XRF-mittaus. Jos haluat varman ja sitovan arvion, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Helsingin Kello ja Kulta Oy:n kulta osto ja arviointi -palvelussa pitoisuus tarkistetaan modernilla mittaustekniikalla ennen tarjouksen antamista, täysin sitoumuksetta. Helsingin Kello ja Kulta Oy ostaa kullan lisäksi myös hopeaa.
Kannattaako korkeamman pitoisuuden kultaa myydä ensin?
Ei välttämättä. Vaikka korkeamman pitoisuuden kultaesine on yksittäisenä kappaleena arvokkaampi, myyntistrategia kannattaa rakentaa kokonaistilanteen mukaan eikä pelkästään pitoisuuden perusteella. Myyntiajankohta, kullan maailmanmarkkinahinta ja esineen mahdollinen keräilyarvo vaikuttavat kaikki lopputulokseen.
Jos tavoitteena on maksimoida myyntitulo, kannattaa huomioida seuraavat tekijät:
- Markkinahinta: Kullan hinta vaihtelee päivittäin. Myyminen kullan ollessa korkealla tasolla on tärkeämpää kuin pitoisuuden optimointi.
- Esineen erityisarvo: Antiikki- tai keräilykorulla voi olla sulamisarvoa suurempi hinta. Tällöin myynti pelkkänä kultana ei ole järkevää.
- Kokonaisuus: Jos sinulla on useita kultaesineitä, asiantuntija voi arvioida ne kerralla ja antaa kokonaistilanteen kannalta parhaan neuvon.
Käytännössä paras lähestymistapa on hakea asiantunteva arvio kaikille myytäville esineille samanaikaisesti. Näin saat selkeän kuvan kokonaisarvosta ja voit tehdä myyntipäätöksen tietoon perustuen. Arviointi on Helsingin Kello ja Kulta Oy:llä aina sitoumukseton, joten sen voi tehdä rauhassa ilman myyntivelvoitetta. Helsingin Kello ja Kulta Oy ostaa kullan lisäksi myös hopeaa.